“Rankka, 25 kilometrin vaelluspäivä helteessä oli takana ja tajusimme, ettei meillä ollut jäljellä riittävästi ruokaa. Unkarin maaseudulla kaupat eivät olleet enää auki lauantai-iltapäivästä emmekä tienneet vielä, missä tulisimme seuraavan yön nukkumaan”, kertoo Explorer Belt -partiomatkalta vasta palannut Anni Rossi
Explorer Belt (EB) on kuukauden kestävä seikkailu, jonka aikana partiolaiset vaeltavat pareittain 200 km vieraassa maassa ilman ennalta sovittuja majapaikkoja, elektroniikkaa tai omaa ruokaa. Tänä vuonna Explorer Belt järjestettiin 28.6.-28.7.2017 Unkarissa. Matkalle osallistui kaksi kirkkonummelaista: Anni Rossi Kirkkonummen Metsänkävijöistä sekä Matti Sippola Kantvikin Tulentekijöistä.
Kymmenen päivän vaelluksen lisäksi 40-hengen matkaryhmä kiertää EB:llä kohdemaata bussilla ja tutustuu paikalliseen kulttuuriin sekä partiolaisiin. EB järjestetään kahden vuoden välein aina eri kohdemaassa ja se on suunnattu 16-26-vuotiaille partiolaisille kaikkialta Suomesta.
Vaelluspari Matti Sippola ja Timo Moilanen Ság -tulivuoren huipulla
Vaellus täynnä yllätyksiä
“Eniten minua kiehtoi EB:ssä vaellus sekä se, että EB:llä pääsee sisälle vieraaseen kulttuuriin tutustumalla paikallisiin, toisin kuin turistimatkoilla on ehkä tottunut”, Matti aloittaa. Vaelluksella tätä pääsikin kokemaan: EB-vaelluksen henkeen kuuluu, että matka selviää osallistujille päivä kerrallaan ja vaelluksella pyritään elämään paikallisten keskellä, usein majoittumalla heidän koteihinsa tai telttailemalla heidän takapihoillaan.
“Paikalliset saattoivat esimerkiksi kutsua meidät illallistamaan heidän kanssaan”, Matti kertoo. Käytännössä vaellus oli toteutettu niin, että 16 vaellusparia aloittivat vaelluksensa 2.7. eri puolilta Unkaria ohjeenaan vain määränpää, jossa heidän tulisi olla kymmenen päivän kuluttua.
“Vaelluksella todella tajusin, että suurin osa ihmisistä ei halua tehdä pahaa toiselle.”
“Lähdimme vaellusparini Isabellen kanssa etsimään yöpaikka Gyepükaján-kylästä”, Anni jatkaa tarinaansa. “Parin epäonnisen kohtaamisen jälkeen eräs sujuvasti englantia puhuva mies kutsui meidät luokseen. Hän ja hänen siskonsa tarjosivat meille paljon maukasta ruokaa ja mukavaa juttuseuraa. Heidän ystävänsä veivät meidät myös upealle, syrjäiselle ja visusti vain paikallisten tiedossa olevalle kuumalle lähteelle.”
EB:llä ei voikaan koskaan tietää mihin päätyy. Györin keskustassa sijainnut huonepakopelin huone oli puolestaan Matin ja hänen vaellusparinsa Timon mukaan erikoisin paikka, jossa he pääsivät yöpymään.
“Hieno kokemus oli, että aamulla ei oikeasti tiennyt, mitä päivä toisi tullessaan”
Toisinaan paikalliset ihmettelivät, mikä saa partiolaiset lähtemään tällaiselle reissulle. “Jos teillä on kuukausi lomaa, niin miksette lähteneet Balille”, tokaisi eräs hämmentynyt unkarilainen saksaksi. EB:n yllätyksellisyys kuitenkin vetää seikkailunjanoisia partiolaisia puoleensa. “EB vaikutti ainutlaatuisella seikkailulta. Eniten minua kiehtoi juurikin kohdemaahan ja uuteen kulttuuriin tutustuminen kattavasti ja poikkeavilla tavoilla sekä omien mukavuusrajojen rikkominen”, Anni selittää.
Partiolaiset nauttivat luonnosta Unkarin toiseksi pisimmällä joella, Tiszalla. Kuva: Anna Hakala
Maaliin perille päästyään vaeltajilla oli paitsi lukuisia tarinoita kerrottavaan, mutta myös hienoja oivalluksia. Anni tiivistääkin kokemustaan: “Vaellus oli avartava kokemus. Vaelluksen aikana opin paljon Unkarin kulttuurista, ihmisistä ja maisemasta. Lisäksi vaelluksella opin itsestäni uusia asioita, kuten sen, miten siedän yhtäaikaista henkistä ja fyysistä rasitusta. Sain myös paljon lisää rohkeutta. Unkarilaiset olivat vilpittömän avuliaita, lämpimiä ja kiinnostuneita meistä. Vaelluksella oli luotettava ja tukeuduttava vieraisiin ihmisiin. Siellä todella tajusin, että suurin osa ihmisistä ei halua tehdä pahaa toiselle. Vaellus haastoi pohtimaan, miten itse oikeasti toimisi, jos joku tulisi kysymään vastaavasti apua, kuten majapaikkaa. Vaelluksella myös oppi tarttumaan reippaammin tilaisuuksiin!”
Vaeltajat tuulettavat Turussa ennen matkan alkamista. Kuva: Bea-Lina Holmberg
Kiertoajelu ympäri Unkaria
Vaelluksen lisäksi matkaan kuului kiertoajelu bussilla ympäri Unkaria. Suosikikseen Matti nostaa vierailun tippukiviluolassa Pohjois-Unkarissa. Kahden kilometrin reitti syvällä maan uumenissa oli jotain, mitä koti-Suomessa ei pääse kokemaan. EB:n yllätyksellisyys jatkui myös kiertoajelulla, mikä oli jäänyt erityisesti Annin mieleen: “Hieno kokemus oli, että aamulla ei oikeasti tiennyt, mitä päivä toisi tullessaan.”
Upea tippukiviluolasto Aggtelekin kansallispuistossa. Kuva: Minna Vääräniemi
EB muutti varmasti jokaisen matkalle lähteneen käsitystä Unkarista. “Ehkä hienointa oli päästä kuulemaan maan tavoista ja historiasta paikallisten itsensä kertomana. Se antoi myös näkökulmaa siihen, millaista Unkarissa on nykyään”, kertoo Matti. Unkarissa ei ole esimerkiksi mitenkään tavatonta, että kommunismin jäänteenä osa saa eläkkeensä posteljoonin kotiovelle kantamana – käteisenä.
Parhaana asiana EB:llä Matti ja Anni molemmat pitivät uskomattoman vaelluskokemuksen lisäksi ryhmää, jolla reissuun lähdettiin. Annin mukaan upeaa oli koko matkaporukan yhtenäisyys ja tiivis, hyvä henki. Osallistujat olivat 18-28 -vuotiaita partiolaisia erilaisista taustoista ympäri Suomea. “Siitä huolimatta – tai ehkä juuri sen takia – meistä hitsautui aivan mieletön porukka”, Matti lisää. Kaikkia matkalle lähteneitä yhdistikin uteliaisuus, uskallus heittäytyä ja kipinä seikkailuun.
Lisätietoa Explorer Belt:stä löytyy http://explorerbelt.partio.fi/ -sivulta. Seuraava EB järjestetään vuonna 2019. Kuvia matkasta lötyy myös Kantvikin Tulentekijöiden kuvagalleriasta.
Teksti: Matti Sippola, Kantvikin Tulentekijät ja Anni Rossi, Kirkkonummen Metsänkävijät